Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön uutiskirje 1

Syyskuu 2017

Hyvä lukija,

kuluva vuosi on jäänyt säätiön historiaan monestakin merkittävästä syystä. Lähes kolmen vuoden valmistelutyön jälkeen säätiö voi nyt keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä: tukemaan taloudellisesti suomalais-virolaisia kulttuuriprojekteja. Tähän ei olisi tultu ilman lukuisten ihmisten uskoa kahden maan kulttuurisiin yhteistyömahdollisuuksiin, ilman satoja tunteja innokasta vapaaehtoistyötä sekä avokätisiä lahjoituksia säätiölle.

Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö rekisteröity

Tammikuun 31. päivänä 2017 Suomen patentti- ja rekisterihallitus rekisteröi uuden yksityisoikeudellisen säätiön, jonka viralliseksi nimeksi tuli Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö sr. Viroksi säätiön nimi on rekisteröity nimellä Eesti-Soome Kultuurifond sr,  ja ruotsiksi Finsk-estniska kulturstiftelsen sr. Säätiön osoite on Sörnäisten rantatie 22 C, 00540 Helsinki (Eesti Maja/Viro keskus). Säätiön perustamispääoma oli 100 000 euroa.

Lahjoituksia kerätty säätiön peruspääomaksi

Peruspääomaa varten säätiö sai lahjoituksia lähes saman verran Suomesta ja Virosta, kaikkiaan 24 yksityishenkilöltä sekä 15 yritykseltä ja yhteisöltä. Lahjoittaneita yksityishenkilöitä olivat (aakkosjärjestyksessä) Patrik Garth Anderson , Anu Cantell, Heikki Cantell, Bo Henriksson, Margus Hunt, Väino Kaldoja, Jaakko Kalela, Veikko J. Kantola, Erkki Karmila, Pertti Kukkonen, Enn Kunila, Jüri Käo, Siiri Ladva, Sandor Liive, Toomas Luman, Gunnar Okk, Kalle Pedak, Panu Saukkonen, Neinar Seli, Sami Seppänen, Aku Sorainen, Kauko Sorjonen, Urmas Sõõrumaa ja Juha Vakkuri.

Peruspääomaan tekivät lahjoitukset myös arkkitehtitoimisto Vapaavuori, Helsingin kaupunki, Helsingin yliopiston säätiö, Nordecon AS, Silberauto AS, Tallinnan kaupunki, Tallinnan teknillinen yliopisto, Tallinnan yliopisto, Tampereen kaupunki, Tarton kaupunki, Tarton yliopisto, Turun kaupunki, Turun yliopiston säätiö ja Åbo Akademi.

Suurin kertalahjoitus oli 25 000, pienin 500 euroa. Edellisten lisäksi rahastoa on tuettu Virolais-suomalaisen yhteistyöyhdistyksen kautta.

Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön johto

Säätiön ensimmäisen hallituksen jäsenet ovat Jaakko Blomberg (puheenjohtaja), Gunnar Okk (varapj.), Krista Kiuru, Rein Lang, Pille Lill, Daniel Vaarik ja Pekka Vapaavuori. Säätiön toimitusjohtajaksi valittiin Jaana Vasama. Säätiön hallintoneuvostoon kuuluvat Mart Meri (puheenjohtaja), Jaakko Kalela (varapj.), Kirsi Bongwirnso, Aarno Cronvall, Olari Elts, Heiki Ernits, Ivo Felt, Riitta Heinämaa, Paavo Hohti, Otso Kantokorpi, Signe Kivi, Jaagup Kreem, Anu Laitila, Mart Mikk, Kristi Raik, Jaakko Ryhänen, Helen Sildna, Tiia Sirviö,  Jaan Toomik, Liina Unt, Juha Vakkuri, Ilmi Villacis ja Tõnu Õnnepalu.

Vaikka säätiö on virallisesti rekisteröity Suomeen, sekä hallitukseen että hallintoneuvostoon on pyritty valitsemaan tasapuolisesti jäseniä kummastakin maasta.

Säätiön ainutlaatuisen rintaneulan suunnitellut Kärt Summatavet

Suomalais-virolainen  kulttuuriyhteistyön tukiyhdistys ry tilasi taiteilija Kärt Summatavetilta säätiölle oman korun. Korun hankkimalla voi tukea säätiön toimintaa. Koru on korutaiteilija ja graafikko, taiteiden tohtori Kärt Summatavetin suunnittelema hopeinen rintaneula ”Linnunradan voima” (Linnutee vägi).

Koru on saanut suunnittelijan mukaan innoituksensa rukinlavasta, jonka sulhanen lahjoittaa valitsemalleen neidolle ja joka siten on ollut yksi suomalaisten ja virolaisten häiden symboleita. Korun kuvastosta löytyy aurinko, aamutähti, tuli ja vesi, suojelumerkit ja kaksi lintua, jotka munivat maailmanmunan. Korussa kuvataan kaipuuta ja yhteyttä salaperäiseen sielunmaisemaan, joka sijaitsee Linnunradan tuolla puolen, kertoo korun suunnittelija Kärt Summatavet.

Jokainen käsin valmistettu rintaneula on numeroitu ja sen myyntihinta on 200 euroa. Ensimmäiset kymmenen korua on myyty. Kaikki ”Linnunradan voimasta” kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Jaana Vasamaan, sähköposti jaana.vasama@tuglas.fi tai puh. 050 56 06328.

Presidentti Kersti Kaljulaid kiitti säätiön perustamisajatusta

Presidentti Kersti Kaljulaid kävi 7.3. Suomen-vierailullaan myös Helsingissä Eesti Majassa / Viro-keskuksessa, missä toimii Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön lisäksi monta muuta Viro-toimijaa. Hallituksen puheenjohtaja Jaakko Blomberg, varapuheenjohtaja Gunnar Okk ja toimitusjohtaja Jaana Vasama kertoivat presidentille säätiön syntymän taustoista ja nykytilanteesta.

Presidentti Kaljulaid kiitteli sitä, että yksityisestä aloitteesta syntynyttä säätiötä perustettaessa ja sen toimintaa käynnistettäessä ei jääty odottelemaan pelkästään valtion tukea ja apua. Samana iltana hän mainitsi säätiön perustamisen myös pöytäpuheessaan presidentti Sauli Niinistön järjestämällä juhlaillallisella presidentin linnassa. Kulttuurisäätiö lahjoitti presidentti Kersti Kaljulaidille Linnunradan voima -rintaneulan numero 1.

Kulttuurisäätiön logo

Säätiön hallitus päätti alkukeväällä järjestää säätiön logosta avoimen  suunnittelukilpailun, johon saatiin yli 40 ehdotusta suomalaisilta ja virolaisilta graafikoilta.  Logoehdotukset käsiteltiin ilman suunnittelijoiden henkilötietoja. Säätiön hallitus päätti Tallinnassa 23. elokuuta valita parhaaksi Asko Künnapin ehdotuksen Ad Fontes 03 ja ottaa sen tulevan logon pohjaksi. Hallituksen mielestä logoehdotuksessa on kummankin maan lipun värien lisäksi sekä klassista että modernia henkeä.

Suomen valtion tuki Suomalais-virolaiselle kulttuurisäätiölle

Ajatuksen Suomen ja Viron yhteisestä kulttuurirahastosta esittivät kymmenisen vuotta sitten Jaakko Blomberg ja Gunnar Okk maiden pääministereiden tilaamassa raportissa Suomen ja Viron yhteistyön mahdollisuudet 2008. Raportissa toivottiin ennen kaikkea valtioiden perustamaa yhteistä rahastoa, jonka esikuvina olivat Suomen ja muiden pohjoismaiden kahdenkeskiset kulttuurisäätiöt. Valitettavasti noihin aikoihin iskeneen finanssikriisin vuoksi kummankin maan hallitus joutui tarkistamaan prioriteettejaan.

Siksi suomalais-virolainen kulttuurirahasto perustettiin yksityisestä aloitteesta, jolle sitten haettiin rahallista panosta kummaltakin valtiolta. Vuosien kuluessa tehtiin laajaa tiedotus- ja lobbaustyötä kummankin maan hallituksen ja parlamentin jäsenten joukossa, järjestettiin lukuisia tapaamisia ja erilaisia tapahtumia eri kohderyhmille sekä kirjoitettiin asiaa koskevia kirjelmiä. Kulttuurisäätiölle annettavasta tuesta keskusteltiin viime kesänä myös maiden pääministereiden kanssa.

Elokuun viimeisenä päivänä Suomen hallitus päätti vuoden 2018 talousarvion puitteissa tukea Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön peruspääomaa kuudella miljoonalla eurolla. Vaikka lopullisen päätöksen asiasta tekee eduskunta, voidaan jo nyt sanoa, että se on tähän saakka suurin tunnustus säätiön toiminnalle ja sen ansiosta säätiön toiminta voidaan nostaa laadullisesti aivan uudelle tasolle. Kulttuuriministeri Sampo Terhon mukaan yhteisen kulttuurisäätiön tukeminen ja sen kautta kahden maan kulttuurien edistäminen on samalla hieno tapa juhlistaa Viron ja Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta.

Suomalais-Virolaisen kulttuurisäätiön ensimmäinen julkinen tilaisuus järjestetään Suomessa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Suomen ja Viron välisen kulttuurisopimuksen eli ”henkistä yhteistyötä koskevan sopimuksen” allekirjoittamisesta. Sopimus solmittiin 1. joulukuuta 1937 määräämättömäksi ajaksi ja sen ratifioivat kummankin maan parlamentit. Sopimus on ainoa maidemme välinen sopimus, jonka neuvostovalta vuoden 1940 miehityksen jälkeen ”unohti” virallisesti mitätöidä. Siksi voidaan sanoa, että sopimus oli voimassa myös koko Viron 50-vuotisen miehitysajan.

Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö juhlistaa yhteistyösopimuksen vuosipäivää juhlaseminaarilla Säätytalossa Helsingissä. Mukaan ovat lupautuneet kummankin maan kulttuuriministerit, suurlähettiläät sekä parlamenttien edustajat, ja tietenkin paikalle odotetaan myös kaikkia rahaston lahjoittajia ja säätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä.

Samassa tilaisuudessa on tarkoitus julkistaa myös Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön ensimmäinen apuraha. Tervetuloa mukaan!